Hei! Olen koiraharrastaja Pohjois-Suomesta. EDIT: Nyttemmin työn vuoksi Satakuntaan muuttanut, vahvasti raumalaistunut koiraharrastaja.
Olen omistanut hovawartteja vuodesta 2010.
Tällä hetkellä kotona asustaa 10v Rita ja 4v Heta. Tällä hetkellä narttujen kanssa harrastetaan pääasiassa kiireistä keski-ikäisen arkea, joten koirien kanssa touhuamisessa pääpaino on Hetan kanssa lenkkeily sekä koiran satunnainen hierominen kansallisten lajien tottelevaisuusosion riittävään hallintaan. Rita taas pikkuhiljaa ikänsäkin puolesta siirtyneen oloneuvoksettaren viranhaltijaksi. Olen koirieni kanssa harrastanut tottelevaisuutta, jäljestystä, henkilöetsintää, agilityä, näyttelyitä, vetolajeja sekä vesipelastusta. Kiireisen arjen vastapainoksi meillä on myös harrastuksia ja ajanvietteitä joihin alun perin hovawartin seuralaiseksi hankin: vaellus, liikkuminen luonnossa ja sen antimien keräily. Lisäksi kotoa verenperintönä on harrastuksiin kulkeutunut metsästys.
Kasvattajan peruskurssin lisäksi olen toiminut kansallisten palveluskoiralajien ja tottelevaisuuskokeiden koetoimitsijana, sekä minut on pätevöity toko-koulutusohjaajaksi. Olen Kennelliiton, SPKL:n jäsenyhdistyksen sekä hovawart- rotujärjestön jäsen.
Kennelnimen anoin vuoden 2014 alussa. Kennelnimen syntyhistoria juontaa elämäni rakkaimpiin maisemiin Tammelan tilalle Vuotos-joen rantaan. Tila on saanut nimensä uitosta edeltävällä vuosituhannella. Joen voima valjastettiin käyttöön tammeamalla, eli patoamalla, tilan kohdalta vedenpinnan nousun aikaansaamiseksi ja keväällä uiton alettua veden voima laskettiin irti. Halusin liittää nimeen myös kevyen viittauksen hoffeihin, joten nimestä muodostui lopulta Tammihovin.
Kasvatustavoitteenani on rodunomainen hovawart niin kotikoiraksi kuin harrastuskäyttöön. Mielestäni hovawartin pitää vahtimisen lisäksi olla kyvykäs puolustamaan sekä perhettään ja itseään, mutta myös palautua nopeasti eikä osoittaa arvaamattomuutta tai hallitsematonta agressiivisuutta. Hovawartin ei tarvitse olla kaikkien kaveri. Ihannehoffini näen kovapäisenä vahvana koirana, jossa on ohjaajapehmeyttä lisäämään hallittavuutta. Vahtiva hovawart voi samaan aikaan olla myös vietikäs, syttyä saalisärsykkeistä ja omata koulutettavuuden helpottamiseksi edes pienen taistelutahdon.
Pentueet toteutetaan ainoastaan perusterveiden koirien yhdistelminä. Jalostusvalinnoillani pyrin taklaamaan riskejä parhaani mukaan, virallisten tutkimusten ja kerrotun tiedon perusteella. Tammihovin pennunomistajien onkin ensiarvoisen tärkeää raportoida kaikki terveyteen liittyvät tiedot kasvattajalle!
Tammihovin pennun kuuluu näyttää rotumääritelmän mukaiselta. Omaa silmää miellyttävät enemmän "sporttiset" sirolinjaiset rotunsa edustajat. Tärkeintä fysiikassa on kuitenkin tasapainoinen, käyttöä kestävä rakenne. Tingin mielelläni korvien asennosta tai hännän ulkonäöstä, mutta mielestäni Tammihovin pennun pitää hullun tuurilla näyttelystä serti pystyä saamaan.
Tammihovin pentueita tulee tulevaisuudessakin syntymään harvakseltaan, noin kahden - neljän vuoden välein. Pentueet tehdään ns. omaan tarpeeseen pohjautuen, tarkoittaen että jokainen pentue on "itselle ja omiin ihanteisiin suunniteltu". Mahdollista suvunjatkajaa ja pentua kodin koiramäärää lisäämään ei jokaisesta pentueesta ole kuitenkaan mahdollista jättää. Tästä syystä aika ajoin etsimme myös sijoitusperheitä yhteistyöhön.
Pennut tulevat varttumaan kodin keskellä, virikkeiden ja vieraiden lisääntyessä iän myötä. Pennut myydään eläinlääkärin tarkistamina, rekisteröitynä, sirutettuna ja asianmukaisesti madotettuna. Pennut luovutetaan 8-viikkoisina pentupaketin kera, jossa kattavat hoito- ja ruokintaohjeet sekä liitän tulevat pennun omistajat halutessaan Suomen Hovawart ry:n jäseniksi. Olen apuna ja tukena kasvattieni koko eliniän. Tulevien omistajien niin halutessaan, ohjaan ja opastan tulevien harrastusten pariin.
Toivon kasvattieni omistajien tukevan kasvatustyötäni luustokuvaamalla koirat sekä luonnetestaamalla ne noin kolmen vuoden iässä.