... ja vielä kaksi viikkoa ultraan! Tuntuu kuin viikot eivät kuluisi millään ja toisaalta vierivät sormien välistä kuin varkain.
Rita on ottanut asiat hieman rauhallisemmin: nukkunut paljon ja kerjännyt ruokaakin ihan riittämiin. Ärsyttävä pikkunälkä on ajanut koiran myös röyhkeämmäksi; vahti ulotti emännän painonvartioinnin ja kähvelsi suklaat, leivät ja mämminkin pöydältä, kaikki nämä onneksi eri päivinä. Tätä ei ole tapahtunut sitten "murrosiän".
Muutoin koirassa ei ole tässä vaiheessa ilmaantunut mitään tiineyteen viittaavaa. Tai onhan se vähän laiska, ehkä vähän suojelevampi ja olisinko nähnyt silmissäkin pienen tuikkeen. Tälle päivälle muuten mahdollisten pikku ritarien ja sankarittarien sydämet alkavat sykkiä.
Ajatus sekin.
Me jatketaan vielä odottamista ja uutiset lupaamme kahden viikon päähän.
Alla kuva Perämereltä alkukevään auringonpaisteessa. Nyt alkaa lopputalven paras hetki olla käsillä!
Rita on ottanut asiat hieman rauhallisemmin: nukkunut paljon ja kerjännyt ruokaakin ihan riittämiin. Ärsyttävä pikkunälkä on ajanut koiran myös röyhkeämmäksi; vahti ulotti emännän painonvartioinnin ja kähvelsi suklaat, leivät ja mämminkin pöydältä, kaikki nämä onneksi eri päivinä. Tätä ei ole tapahtunut sitten "murrosiän".
Muutoin koirassa ei ole tässä vaiheessa ilmaantunut mitään tiineyteen viittaavaa. Tai onhan se vähän laiska, ehkä vähän suojelevampi ja olisinko nähnyt silmissäkin pienen tuikkeen. Tälle päivälle muuten mahdollisten pikku ritarien ja sankarittarien sydämet alkavat sykkiä.
Ajatus sekin.
Me jatketaan vielä odottamista ja uutiset lupaamme kahden viikon päähän.
Alla kuva Perämereltä alkukevään auringonpaisteessa. Nyt alkaa lopputalven paras hetki olla käsillä!