Lumet sulasivat vauhdilla vapun jälkeen ja Suomen pohjoispuolellakin päästiin siten maastoharjoituksiin. On ollut ilo treenata ensimäiset harjoitukset Ritan kanssa, into jälkeen on vain kasvanut talven aikana. Tokihan ritamaiseen tapaan myös muutama henkseleiden paukuttelu on kuulunut jäljestyskertoihin, eihän aina voi mennä hyvin! Oli se sitten motivaation puutetta tai liiallista itsevarmuutta, sen tuntee jo hihnassa millä mielellä jäljelle lähdetään.
Osallistuimme kasvatinomistajan kanssa viikonlopun kestäneelle metsäjälkileirille. Oli upeaa nähdä "oma tuotos" työn touhussa. Hanin luontainen kyky jäljestää, keskittyä jälkeen ja itsenäinen ongelmanratkaisukyky sai myös kouluttajalta kiitosta. Ritan suoritukset olivat myös mukavan silmiäavaavia, harhajäljet ja piikit jäljellä eivät tuottaneet ongelmia, kun koira saatii oikeaan mielentilaan. Tasaisin varma, taisi olla kommentti ritaliinin suorittamisesta.
Seuratessa omaa kasvattia työntouhussa, kävi mielessä kuinka hienoa olisi nähdä enemmänkin hovawartteja töissään. Meidän korkeuksilla se vain tuntuu olevan vähän haasteellista.
Viikonlopun saldoksi ja kotiinviemisiksi jäi neuvo vaikeuttaa jäljestystä, tehdä tarkoituksenmukaisia hukkajälkiä ja käyttää mielikuvitusta. Kotimatkalla uppouduin miettimään, hyvänen aika, minullahan on tottavieköön valmis kisakoira, jonka treenaamisesta tulee entistä mielenkiintoisempaa!
Ritan kanssa treenaaminen "tosissaan" metsäjäljelle ja kisakuntoon alkoi vasta pentujen muuttaessa omiin koteihin. Vuoden lopussa narttu täyttää jo seitsämän, näinköhän olen herännyt liian myöhään. Sitä ennen kuitenkin nautiskellaan metsäjäljen uusista vinkkeleistä ja välillä koiranhöynäyttämisestä ;)
Ja onhan tuo nuori vitsa, jonka viime syksyn peltojälkitreenit jäivät kovin hauskaan vaiheeseen. Ehkäpä siitäkin sulkeutuu pätevä jälkikoira..!
Ritan kanssa treenaaminen "tosissaan" metsäjäljelle ja kisakuntoon alkoi vasta pentujen muuttaessa omiin koteihin. Vuoden lopussa narttu täyttää jo seitsämän, näinköhän olen herännyt liian myöhään. Sitä ennen kuitenkin nautiskellaan metsäjäljen uusista vinkkeleistä ja välillä koiranhöynäyttämisestä ;)
Ja onhan tuo nuori vitsa, jonka viime syksyn peltojälkitreenit jäivät kovin hauskaan vaiheeseen. Ehkäpä siitäkin sulkeutuu pätevä jälkikoira..!